Politiikkasuositus: Uudistuvan sosiaaliturvan tavoitteeksi turvallinen arki ja hiilineutraali hyvinvointivaltio
Kirjoittajat Liisa Häikiö, Sosiaalipolitiikan professori Tampereen yliopisto (liisa.haikio@tuni.fi) ja Tuuli Hirvilammi, Yliopistotutkija Tampereen yliopisto (tuuli.hirvilammi@tuni.fi) vetävät ORSI-hanketta, joka luotsaa hyvinvointivaltiota ympäristön kantokyvyn rajoihin (https://www.ecowelfare.fi/).
Pystyykö Suomi toteuttamaan tavoitteensa olla maailman ensimmäinen hiilineutraali hyvinvointivaltio? Kestävän kehityksen tavoitteet ja Euroopan unionin Vihreän kehityksen ohjelma ohjaavat toteuttamaan vihreää siirtymää sosiaalisesti oikeudenmukaisesti. Tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitsemme sosiaalipolitiikkaa, joka ei pelkästään torju eriarvoisuutta ja huono-osaisuutta vaan myös edistää päästövähennyksiä ja hillitsee luontokatoa.
Kolme sosiaalipoliittista keinoa oikeudenmukaisen siirtymän tueksi
Suosittelemme kansainväliseen tutkimukseen perustuen kolmea sosiaalipoliittista keinoa:
- Etusetelit edistävät päästövähennyksiä, suojaavat hintavaihteluilta ja vähentävät ympäristöverojen eriarvoistavia vaikutuksia.
- Sosiaalinen osinko lievittää köyhyyttä ja vahvistaa oikeudenmukaista tulonjakoa vihreässä siirtymässä.
- Osallisuustulo tukee yhteiskunnallisesti hyödyllistä, ekologisesti kestävää toimintaa ja vahvistaa yksilöiden osallisuutta ja toimeentuloa.
Suomi on hyvinvoinnin mallimaa. Toimintamme ylittää kuitenkin ympäristön kantokyvyn rajat, mikä uhkaa arjen turvallisuutta. Ilmastonmuutokseen ja luontokatoon liittyvät riskit, kuten pandemiat ja helteet, aiheuttavat uudenlaista huono-osaisuutta. Energia- ja ruokakriisit koskettavat eniten jo valmiiksi haavoittuvimmassa asemassa olevia. Myös hiilineutraaliutta ja vihreää siirtymää edistävillä toimilla voi olla eriarvoistavia vaikutuksia. Ympäristöverot kohdistuvat raskaimmin vähävaraisiin, eikä kaikilla Suomen kansalaisilla ole varaa päästövähennysten vaatimiin investointeihin.
Suomi tarvitseekin arjen turvaksi ja kestävän tulevaisuuden takaamiseksi uudenlaisia sosiaalipoliittisia keinoja, jotka samanaikaisesti edistävät hyvinvointia, turvaavat luonnon monimuotoisuutta ja vauhdittavat ilmastotavoitteita.
Sosiaalipolitiikan tavoitteita:
• Kohtuullinen elintaso köyhyyttä torjumalla ja ylikulutusta hillitsemällä
• Toiminnan vaikutusten suhteuttaminen ympäristön kantokyvyn rajoihin ja haitallisten ympäristövaikutusten ehkäiseminen
• Yksilöiden tasa-arvoisten mahdollisuuksien tukeminen
• Sosiaaliturvan hyödyntäminen yhteiskunnallisen muutoksen edistämiseksi
• Yksilön vapauksien ja valinnanmahdollisuuksien turvaaminen kestävyystavoitteiden rajoissa
• Taloudellisesti tehokas sosiaaliturvajärjestelmä ja sosiaalipolitiikan rahoituksen irrottaminen ympäristölle haitallisesta talouskasvusta
1. Etusetelit vähentävät ympäristöverojen eriarvoistavia vaikutuksia
Etusetelit ovat kansalaisille jaettavia etuja, joilla voi ostaa ekologisesti kestäviä hyödykkeitä tai palveluja. Tutkijoiden tekemien mallinnusten mukaan sähkölaskuihin ja liikennekuluihin kohdennetut etusetelit johtavat suurempiin päästövähennyksiin sekä vähentävät energia- ja liikenneköyhyyttä selvästi paremmin kuin kaikille maksettavat kodin energian ja moottoriajoneuvoverojen veronpalautukset.
Hyötyjä:
• Ohjaavat kulutusta ekologisen kestävyyden suuntaan
• Suojaavat hintojen vaihtelulta
• Vähentävät ympäristöverojen eriarvoistavia vaikutuksia
• Turvaavat kaikille pääsyn
Mahdollisia käyttökohteita:
• Uusiutuvan energian sähkölaskut
• Joukkoliikenteen matkat
• Paikalliset kestävästi tuotetut tuotteet ja palvelut
• Korjauspalvelut kiertotalouden tukena
Miten: Etusetelit toimivat käyttäjän näkökulmasta lounas- ja virikesetelien tapaan. Ne voivat olla universaaleja, kaikille myönnettäviä etuuksia tai sosiaaliturvan asiakkaille kohdennettuja. Niitä voisi käyttää osana nykyistä sosiaaliturvajärjestelmää. Etusetelijärjestelmän tulisi olla joustava niin, että esimerkiksi maalla asuvat ihmiset voisivat vaihtaa joukkoliikenteen etusetelit uusiutuvan energian etuihin tai niitä voitaisiin suunnata vähäpäästöisiin kulkuneuvoihin.
Esimerkki: Suomen sosiaaliturvajärjestelmässä on jo käytössä Kelan myöntämiä maksusitoumuksia ruokaan, lääkkeisiin tai suurempiin kertaluonteisiin hankintoihin kuten silmälaseihin. Eräänlaisia etusetelejä ovat myös kuntien myöntämät liikunta- ja kulttuuripassit, kuljetuspalveluiden matkakortit ja taloudellinen tuki öljylämmityksestä luopumiseksi.
2. Sosiaalinen osinko auttaa jakamaan verotuottoja suoraan kotitalouksille
Sosiaalinen osinko on kaikille kansalaisille tarkoitettu tulonsiirto, jota maksetaan korvauksena yhteiskunnan yhteisten resurssien käytöstä. Sen avulla hiilineutraaliutta tukeva vero-ohjaus voidaan toteuttaa oikeudenmukaisesti: osa valtion keräämistä ympäristöverojen tuloista jaetaan kansalaisille sosiaalisena osinkona. Kun ympäristöverojen kiristämiseen yhdistetään sosiaalinen osinko, voidaan tuotantoa ja kulutusta ohjata kestävämpiin kohteisiin niin, että verotus ei kohtuuttomasti heikennä kansalaisten kulutusmahdollisuuksia.
Tutkimusten mukaan hiiliverosta maksettava hiiliosinko, joka maksetaan tasamääräisenä kaikille kansalaisille, parantaa pienituloisten asemaa selvästi enemmän kuin yleinen työn verotuksen alentaminen tai iäkkäiden ja vammaisten saamat verohelpotukset.
Hyötyjä:
• Auttaa jakamaan varallisuutta ja verotuottoja tasaisemmin suoraan kotitalouksille
• Kompensoi ympäristöverojen vaikutuksia ja kuluttajahintojen nousua
• Verot voidaan asettaa optimaaliselle tasolle, jolloin ympäristöä kuormittavat tuotteet ovat kestävästi tuotettuja hintavampia
Mahdollisia käyttökohteita:
• Hiiliveroista palautuksina jaettavat hiiliosingot
• Luonnonvarojen kulutukseen kohdistuvista veroista, kuten kaivosverosta, maksettavat resurssiosingot
Miten: Sosiaalinen osinko tulee toteuttaa hallinnollisesti yksinkertaisella tavalla. Kansalaisten saama hyöty tulee tehdä näkyväksi heille. Se voi lisätä ympäristöverojen poliittista suosiota. Osinko voi olla varsinkin käyttöönottovaiheessa tasoltaan melko maltillinen. Ensiaskeleena voidaan ottaa käyttöön hiilitai kaivosverosta rahoitettava pienimuotoinen tulonsiirto. Suomessa sosiaalinen osinko tulisi toteuttaa siten, että se määriteltäisiin suhteessa tarveharkintaisiin sosiaaliturvaetuuksiin etuoikeutetuksi tuloksi. Näin sillä olisi aidosti pienituloisimpien toimeentuloa parantava vaikutus.
Esimerkki: Alaskassa sosiaalista osinkoa maksetaan öljyrahastosta (Alaska Permanent Dividend). Hiiliveroista maksettavia osinkoja on toteutettu Sveitsissä ja Kanadassa.
3. Osallisuustulo maksetaan kestävyyttä edistävästä osallistumisesta
Osallisuustulo on ekologista ja sosiaalista kestävyyttä edistävästä osallistumisesta maksettava, tasoltaan sosiaaliturvan vähimmäisetuuksia korkeampi tulo. Se on keino tukea ekologisesti kestävää ja yhteiskunnallisesti hyödyllistä osallisuutta työmarkkinoiden ulkopuolella. Työnhaun sijasta osallisuustulon ehtona on laajemmin määritelty osallistuminen. Sen tulee olla vapaaehtoista eikä osallisuustulo korvaa vastikkeetonta viimesijaista sosiaaliturvaa.
Tutkijoiden mukaan osallisuustulo kiihdyttäisi vihreään siirtymään vaadittavaa ympäristötoimintaa tavalla, joka turvaa paikallisia hoivatarpeita ja vahvistaa vastavuoroista yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Hyötyjä:
• Tukee kestävää kehitystä ja vihreää siirtymää edistävää toimintaa
• Tuo inhimilliset resurssit yhteiskuntaa hyödyttävään käyttöön
• Tarjoaa esimerkiksi osatyökykyisille, mielenterveyskuntoutujille ja pitkäaikaistyöttömille mahdollisuuksia suuntautua sosiaalista hyvinvointia ja ekologista kestävyyttä hyödyttäviin tehtäviin
• Lieventää työelämän ongelmia: antaa mahdollisuuden irrottautua ympäristölle haitallisesta ja henkisesti kuormittavasta työstä
Mahdollisia käyttökohteita:
• Ympäristön kunnossapitoon, vieraslajien torjuntaan, korjaukseen ja kierrätykseen sekä luonnonympäristöjen ennallistamiseen liittyvät tehtävät
• Liikuntaan ja kulttuuriin liittyvät tehtävät
• Sosiaali- ja hoiva-alan tehtävät, jotka eivät vaadi ammattiosaamista
Miten: Osallisuustuloa kohti voidaan edetä esimerkiksi alueellisilla kokeiluilla, joissa työllistämisestä vastaavat viranhaltijat ja kuntalaiset määrittelevät yhdessä osallisuustuloon oikeuttavan toiminnan sisältöjä. Jo nykyään suuri osa kuntouttavasta työtoiminnasta ja työttömien työpajoista pyrkii tukemaan ekologista ja sosiaalista kestävyyttä. Näiden pohjalta voidaan kehittää pysyvämpi osallisuustulon malli.
Esimerkki: Saksassa nuorille on suunnattu vapaaehtoisohjelma, jossa ympäristönsuojelussa toimiville nuorille maksetaan perusturvaa vastaavaa tukea.
ORSI-hanke luotsaa hyvinvointivaltiota ympäristön kantokyvyn rajoihin. Etsimme reiluja ja rivakoita keinoja siihen, miten julkishallinto voi ohjata muutosta. Tuomme kansalaiset, päätöksentekijät ja yritykset yhteiseen pöytään. Tutkimme hallintoa ja budjetointia, arjen osallistumista, vastuullisia innovaatioita ja kulutusvalintojen ohjausta.
Towards Eco-Welfare State: Orchestrating for Systemic Impact (ORSI) -hanke on Tampereen yliopiston, Suomen ympäristökeskus SYKEn, Aalto-yliopiston ja VTT:n yhteisponnistus. Tutkimusta rahoittaa vuosina 2019-2025 strategisen tutkimuksen neuvosto, joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä.
Lähde: Orsi-hanke
Kirjoittajat Liisa Häikiö, Sosiaalipolitiikan professori Tampereen yliopisto ja Tuuli Hirvilammi, Yliopistotutkija Tampereen yliopisto
