Kansantaloustieteilijöiden kirjoituksia pidetään usein vaikeaselkoisina ja ainoastaan asiantuntijoiden ymmärrettävinä. Vuonna 2013 taloustieteen Nobel-palkinnolla palkittu yhdysvaltalainen Yalen yliopiston professori Robert J. Shiller on tarttunut poikkeuksellisen mielenkiintoiseen teemaan teoksessaan Narrative Economics: How Stories Go Viral & Drive Major Economic Events. Teoksen pääväite on, että tartuntatautien tavoin ihmisyhteisöissä leviävillä tarinoilla voi olla merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. Ne voivat olla esimerkiksi arvopaperi- ja asuntomarkkinakuplien taustalla.
Teoksen ensimmäinen osa käsittelee Shillerin ”narratiiviseksi taloustieteeksi” nimeämän lähestymistavan lähtökohtia aina Bitcoin tarinoista Lafferin käyrään. Arthur Lafferin sanotaan piirtäneen käyränsä alun perin ravintolan lautasliinaan. Käännetyn U-kirjaimen muotoinen käyrä osoittaa, että tietyn pisteen jälkeen verotusta kiristettäessä verotuotot vähenevät. Tällä argumentilla perusteltiin veronkevennyksiä presidentti Ronald Reaganin aikana 1980-luvulla Yhdysvalloissa.
Teoksen keskeinen tavoite on parantaa taloudellisten ilmiöiden kuten laman, taantuman ja stagnaation ennakointia. Se edellyttää ilmiöiden perimmäisten syiden ymmärtämistä.
Kolmannessa osassa huomio kiinnitetään toistuviin kertomuksiin. Shiller tunnistaa Yhdysvaltain ja läntisen maailman puolentoista viime vuosisadan taloushistoriasta lamoihin ja taantumiin yhä uudelleen liittyviä kertomuksia. Esimerkiksi lamojen ja romahdusten on sanottu seuraavan euforian ja luottamuksen menettämisen kausia
Shiller nostaa esiin jo aiemmasta historiasta löydettäviä geneerisiä narratiiveja. Esimerkiksi kelpaavat vaikkapa ajatukset ay-liikkeen roistomaisuudesta tai rikkaiden röyhkeydestä. Laajasti tunnettu tarina on myös kertomus kengänkiillottajasta, joka antaa pörssivihjeitä, kun talous on jo menossa kohti konkurssia. Suomessa tarinat ovat hieman toisenlaisia ja kengänkiillottajan sijaan puhutaan pörssivihjeitä antavista taksikuskeista.
Usein talous näyttäytyy luonnonvoimana, joka johtaa vääjäämättömästi tuhoon, mikäli sen lakeja ei kunnioiteta. Yksi tällainen näennäisesti terveen järjen mukainen oletus on rinnastaa valtio kotitalouteen, jonka velat on lopulta maksettava pois. Toinen pinttynyt ajatus olettaa talouden jakautuvan tuottavaan ja tuottamattomaan sektoriin: vientisektori tuo rahat kotiin ja kotimarkkinat kuluttavat tuotot.
Kirjan lopussa Shiller luonnostelee ajatusten virusteoriaa, mutta ei vie perustelujaan kovinkaan pitkälle. Ideavirusten kannalta onkin tärkeää ymmärtää erityyppisten sosiaalisten verkostojen vaikutusta ajatusten leviämiseen. Tony Sampsonin (2012) teos Virality: Contagion Theory in the Age of Networks on oiva esimerkki tarkastelutavasta, jota myös taloustieteilijät tarvitsisivat. Pelkästään sanojen ilmaantumisen tutkiminen Shillerin tavoin ei riitä. Sampsonin mukaan digitaalisesti verkostoituneessa yhteiskunnassa ideat leviävät ennennäkemättömällä vauhdilla. Voidaan puhua ’meemeistä’ eli geenien kaltaisista perusideoista, joiden kantajia ovat erilaiset kulttuuriset artefaktit, tekstit ja ihmiset. Yksi tällainen meemi on jo 1800-luvun rautateiden historiasta periytyvä universaalisti kytkeytyneiden systeemien ihanne (universal connectivity). Tämä ajattelua jäsentävä idea on sittemmin näkynyt esimerkiksi Internetin varhaishistoriassa ja Suomessa mobiilin tietoyhteiskunnan visioissa.
Nobelisti Shiller on tärkeällä asialla. Hän myös osoittaa kuvioin, miten muilla ihmistieteiden aloilla kuten historian, antropologian tai sosiologian tutkimuksessa viitataan taloustiedettä selvästi enemmän kertomuksiin ja niitä myös tutkitaan. Shillerin työ on jatkoa McCloskeyn ja Klamerin 1980-luvulla esiin nostamaan ajatukseen puheen, kommunikaation, kertomusten ja retoriikan merkityksestä myös talouskehityksen suurten linjojen ymmärtämiseksi. Toivottavasti tällainen tutkimus saa myös jatkoa.
Visa Heinonen ja Mika Pantzar toimivat professoreina Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksessa
Akerlof, G. & Shiller, R. (2009). Vaiston varassa – miten ihmismieli ohjaa maailmanlaajuista kapitalismia. Helsinki: Gaudeamus.
Klamer, A. (1984). The New Classical Macroeconomics: Conversations with the New Classical Economists and their Opponents. Sussex: Wheatsheaf Books Ltd.
McCloskey, D. (1985). The Rhetoric of Economics. Wisconsin: The University of Wisconsin Press.
McCloskey, D. (1990). If You’re So Smart: The Narrative of Economic Expertise. Chicago: The University of Chicago Press.
Sampson, T. D. (2012). Virality: Contagion theory in the age of networks. U of Minnesota Press.
Robert J. Shiller, Narrative Economics: How Stories Go Viral & Drive Major Economic Events, s. 400, Princeton University Press, 2019.
Kustantaja tuo esille seuraavat teokselle annetut tunnustukset:
Finalist for the Best Book Published by a University Press, Digital Book World Awards
Longlisted for the getAbstract International Book Award
Winner of the PROSE Award in Economics, Association of American Publishers
Co-Winner of the Gold Medal in Economics, Axiom Business Book Awards
One of the Financial Times’ Best Books of 2019: Economics
One of Prospect’s Best Economics Books of 2019
An Economist Book of the Year
Mind-opening Business Books of 2019
One of Mint’s Books of 2019 You Should Not Miss
A Project Syndicate Best Read in 2019
