Eduskunnan keskustelussa on tuotu esiin tarve leikata julkisia menoja valtiontalouden tasapainottamiseksi. Monen puolueen taholta on yhdeksi leikkauskohteeksi esitetty sosiaaliturvaetuuksia. Sosiaaliturvaa tarvitsevilla ei ole vahvoja järjestöjä takanaan, joten leikkauksia vähätuloisten etuuksiin pidetään poliittisesti helppona toteuttaa. Tällöin unohtuu kuitenkin sosiaaliturvan ihmisoikeusnäkökulma. Oikeus sosiaaliturvaan on ihmisoikeus, jota pitäisi suojata sekä Suomen perustuslaki että Suomen ratifioimat kansainväliset ihmisoikeussopimukset.
Valitettavasti perustuslain suojaava vaikutus on eduskunnan perustuslakivaliokunnan käytännössä osoittautunut heikoksi. Sosiaaliturvan leikkausesityksiä käsitellessään valiokunta on yleensä asettanut valtiontalouden säästötavoitteet etusijalle. Muutosten vaikutukset on arvioitu vähäisiksi ja esitykset on voitu käsitellä eduskunnassa yksinkertaisessa lainsäätämisjärjestyksessä. Valiokunta ei ole kiinnittänyt huomiota leikkausten ihmisoikeusnäkökulmaan, vaikka ihmisoikeussopimukset sitä edellyttäisivät.
Sekä Suomen ratifioimat YK:n ns. TSS-sopimus että Euroopan neuvoston sosiaalinen peruskirja sisältävät oikeuden sosiaaliturvaan ihmisoikeutena ja edellyttävät jäsenmaalta myös sosiaaliturvalta tasoa, joka täyttää sopimusten tason. Sekä YK että Euroopan neuvosto ovat 2000-luvulla toistuvasti huomauttaneet Suomea sosiaaliturvan liian alhaisesta tasosta vaatien korjausta. Suomi ei kuitenkaan ole näistä moitteista välittänyt, onhan kysymys rahasta ja poliittisesti vähäarvoisista ihmisistä. Etuuksien taso on siis jo valmiiksi alhainen ja sopimusten vastainen, mutta ensi hallituskaudella halutaan kuitenkin leikkauksia tehdä.
Olisi tärkeää, että Suomi noudattaisi niitä sääntöjä, joita se on sopimukset ratifioidessaan sitoutunut noudattamaan. Kysymyshän on ihmisoikeuksista, joita Suomi on ilmoittanut kunnioittavansa ja edellyttänyt sitä myös muilta mailta. Suomen ratifioima Euroopan sosiaalinen peruskirja on sosiaaliturvan oikeutusta määritelleessään selkeäsanainen. Sopimus edellyttää, että leikkauksiin on oltava pätevät perusteet ja oikeutettu tarkoitus ja leikkausten on oltava välttämättömiä demokraattisessa yhteiskunnassa. Taloudelliset ja ideologiset perusteet eivät ole riittäviä eikä mikään säästötoimi saa johtaa perustavaa laatua olevien oikeuksien vähentämiseen. Etuuksien leikkaus ei saa tuottaa köyhyyttä eivätkä etuusjärjestelmiin kohdistuvat muutokset saa missään tapauksessa aiheuttaa tulojen alenemista alle 50 prosentiin mediaanitulosta tai kohdistua johonkin kansalaisryhmään syrjivällä tavalla.
Tulevien leikkausten oikeutusta ei ainakaan tähän saakka käydyssä keskustelussa ole puntaroitu edellä mainitulla tavalla. Vähävaraisten kansalaisten kannalta olisi kuitenkin välttämätöntä, että keskustelua laajennettaisiin ihmisoikeusnäkökulmiin. Kaavailtujen leikkausten sijasta tulisi tulevan hallituksen keskittyä korjaamaan niitä Suomen sosiaaliturvan puutteita, joista sekä YK että Euroopan neuvosto ovat olleet huolissaan.
(Artikkeli on julkaistu aiemmin Etelä-Suomen Sanomissa 10.12.2022.)
Yrjö Mattila, Ihmisoikeusvaltuuskunnan jäsen, Asikkalan kunnanvaltuutettu (sd)
